Psykologian professori Sonja Lyubomirsky
Tätä kirjoittaa henkilö, joka pitää kesästä, valosta, lämmöstä yli kaiken. Pieniä onnen löytöjään arjen syrjästä ja hengellisistä syvyyksistä koettuaan menetyksen ja selvittyään siitä. Kenties runojaan ja ainakin mieleisiä ruokaohjeitaan. Ja kaikkea mitä elämä tuo tullessaan.
torstai 28. maaliskuuta 2013
Erittäin onnellisten ihmisten piirteitä
Psykologian professori Sonja Lyubomirsky
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
tanssia sateessa
Tämä tuntemattoman sairaanhoitajan kertomus kosketti minua:
Kun juttelimme, kysyin, hermostuisiko vaimo jos mies olisi hiukan myöhässä. Hän vastasi ettei vaimo enää tiennyt kuka mies on, eikä hän ollut enää viiteen vuoteen tunnistanut miestään. Olin hämmästynyt ja sanoin: "Te silti menette joka aamu sinne vaikka hän ei tiedä kuka te olette." Hän hymyili taputtaessaan kättänija sanoi: "Hän ei tunne minua, mutta minä vielä tunnen hänet!" Minun piti pidätellä kyyneleitä hänen lähtiessään ja ihoni oli kananlihalla käsivarsissani.
Ajattelin että tuo on sellaista rakkautta jota haluan omaan elämääni. Tosi rakkaus ei ole fyysistä eikä romanttista. Tosi rakkaus on sen kaiken hyväksymistä, mitä on, mitä on ollut, mitä tulee olemaan ja mitä ei tule olemaan. Kaikkein onnellisimmilla ihmisillä ei välttämättä ole kaikkein parhainta vaan he tekevät parhaan kaikesta siitä mitä heillä on. Elämässä ei ole tärkeintä se miten selvitä myrskystä, vaan miten osata tanssia sateessa. Me kaikki vanhennemme. Huomenna on meidän vuoromme.”
”Oli kiireinen aamu, kello noin 8:30, kun vanhempi herrasmies, kahdeksissakymmenissä, saapui otattamaan tikkejä peukalostaan. Hän sanoi, että hänellä on kiire, koska hänellä on tapaaminen klo 9:00. Otin ylös hänen tärkeimmät tietonsa ja pyysin häntä istumaan tietäen, että menisi ainakin tunti ennen kuin joku voisi ottaa hänet vastaan. Näin hänen katsovan kelloonsa. Koska minulla ei ollut kiire kenenkään toisen potilaan kanssa. Päätin hoitaa hänen haavansa. Haava oli hyvin parantunut. Puhuin lääkärin kanssa ja sain tarvittavat välineet poistaakseni tikit ja sitoakseni hänen haavansa uudelleen.
Hoitaessani hänen haavaansa kysyin häneltä, onko hänellä joku toinen lääkäriaika tänä aamuna, koska hän oli niin kiireinen. Herrasmies sanoi, että ei, vaan hänentäytyy mennä hoitokotiin aamiaiselle vaimonsa kanssa. Tiedustelin hänen vaimonsa vointia. Mies kertoi vaimonsa olleen siellä jo jonkin aikaa, ja että hänellä oli Alzheimerin tauti.
Kun juttelimme, kysyin, hermostuisiko vaimo jos mies olisi hiukan myöhässä. Hän vastasi ettei vaimo enää tiennyt kuka mies on, eikä hän ollut enää viiteen vuoteen tunnistanut miestään. Olin hämmästynyt ja sanoin: "Te silti menette joka aamu sinne vaikka hän ei tiedä kuka te olette." Hän hymyili taputtaessaan kättänija sanoi: "Hän ei tunne minua, mutta minä vielä tunnen hänet!" Minun piti pidätellä kyyneleitä hänen lähtiessään ja ihoni oli kananlihalla käsivarsissani.
Ajattelin että tuo on sellaista rakkautta jota haluan omaan elämääni. Tosi rakkaus ei ole fyysistä eikä romanttista. Tosi rakkaus on sen kaiken hyväksymistä, mitä on, mitä on ollut, mitä tulee olemaan ja mitä ei tule olemaan. Kaikkein onnellisimmilla ihmisillä ei välttämättä ole kaikkein parhainta vaan he tekevät parhaan kaikesta siitä mitä heillä on. Elämässä ei ole tärkeintä se miten selvitä myrskystä, vaan miten osata tanssia sateessa. Me kaikki vanhennemme. Huomenna on meidän vuoromme.”
KIRJOITTAJA TUNTEMATON
tiistai 12. helmikuuta 2013
In the warmth of your heart
In the warmth of your heart
the glory of your words
with the sound of your laughter
every day I live!
maanantai 4. helmikuuta 2013
Pyhä järjestys
Tässä on aivan ihana aamun avaus, minusta aivan ihania oivalluksia
Pyhä järjestys
Anna minun päivääni pyhä järjestys. Anna ajatuksilleni
pyhä järjestys, jotta ne voimistaisivat
ja kohottaisivat energiaani, selkeyttäisivät päivääni
ja antaisivat minun levätä kun on levon
aika.
Anna minun päivääni pyhä järjestys. Anna
askeleilleni pyhä järjestys, jotta kulkisin oikeaan
suuntaan oikeaan aikaan, jotta osaisin viedä itse~
ni minulle sopiviin paikkoihin ja tilanteisiin.
Anna minun päivääni pyhä järjestys. Anna
käsilleni pyhä järjestys, jotta käteni tarttuisivat
oikeisiin askareisiin oikeaan aikaan, jotta käteni
loisivat kauneutta, rauhaa ja rakkautta. Anna
minun päivääni pyhä järjestys. Anna sanoilleni
pyhä järjestys, jotta puhuisin rakkauden sanoin
rakkaudellisella ajoituksella.
Anna minun päivääni pyhä järjestys. Anna
katseelleni pyhä järjestys, jotta näkisin oikeat
asiat oikeaan aikaan, jotta huomioni kiinnittyisi
minua ympäröiviin viesteihin, tosiolevan olennaiseen
osaan kunakin hetkenä.
Anna minun päivääni pyhä järjestys. Anna
korvilleni pyhä järjestys, jotta kuulisin juuri ne
asiat, joita minun tulee kuulla.
Anna minun päivääni pyhä järjestys.
Niina-Matilda Juholan kirjasta näkijä
perunalaatikko
Tästä tuli aivan ihanaaaaa!
Olen niin ihastunut laktoosittomaan mustaleimaemmentaljuustoon, että laitoin sitä myös perunalaatikkoon
Työpaikan ravintolassa oli lounaana mustamakkaraa, LOUNAANA, sehän on pelkkä hetken herkku, joten tein sitten perunalaatikkoa jauhelihalla ja emmentaljuustolla
ruskistettua jauhelihaa, hiukan mustapippuria, suolaa
6 perunaa kuorittuna siivuiksi
punaista laktoositonta maitoa ja yksi kananmuna vatkataan rakenne rikki
yksi sipuli viipaleina
sekoitetaan
paistetaan uunissa 175 kunnes pinta tulee ruskeaksi
Olen niin ihastunut laktoosittomaan mustaleimaemmentaljuustoon, että laitoin sitä myös perunalaatikkoon
Työpaikan ravintolassa oli lounaana mustamakkaraa, LOUNAANA, sehän on pelkkä hetken herkku, joten tein sitten perunalaatikkoa jauhelihalla ja emmentaljuustolla
ruskistettua jauhelihaa, hiukan mustapippuria, suolaa
6 perunaa kuorittuna siivuiksi
punaista laktoositonta maitoa ja yksi kananmuna vatkataan rakenne rikki
yksi sipuli viipaleina
sekoitetaan
paistetaan uunissa 175 kunnes pinta tulee ruskeaksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)