PIENI OODI
Minä olen lopettanut ärinän
sinun kasvojesi
tähden,
minä olen muttanut muotoani
sinun ääriviivojesi
vuoksi,
minä olen korjannut haljenneen käsitykseni
sinun kosketuksesi
ansiosta
ja sinun äänesi takia
minä kuljen läpi tulen ilman iänikuista
asbestipukuani
ja syystä kyllä
koko maailma häikäisee minua
taas.
Ilpo Tiihonen, 2002
Tätä kirjoittaa henkilö, joka pitää kesästä, valosta, lämmöstä yli kaiken. Pieniä onnen löytöjään arjen syrjästä ja hengellisistä syvyyksistä koettuaan menetyksen ja selvittyään siitä. Kenties runojaan ja ainakin mieleisiä ruokaohjeitaan. Ja kaikkea mitä elämä tuo tullessaan.
maanantai 15. heinäkuuta 2013
torstai 4. heinäkuuta 2013
lighten up
24. White
valoksi
Sydämeni aavikko iloitsee, autiomaani iloitsee,
aroni riemuitsee, se puhkeaa kukkaan!
Kuin lilja kukkikoon maa,
se riemuitkoon, huutakoon ääneen!
aroni riemuitsee, se puhkeaa kukkaan!
Kuin lilja kukkikoon maa,
se riemuitkoon, huutakoon ääneen!
Lähteitä puhkeaa sydämeni autiomaahan,
vuolaina virtaavat purot arollani
Hehkuva hiekka muuttuu lammikoiksi, janoinen maani pulppuaviksi lähteiksi
vuolaina virtaavat purot arollani
Hehkuva hiekka muuttuu lammikoiksi, janoinen maani pulppuaviksi lähteiksi
Syntyy tie, valtatie,
Siellä ei tyhmäkään eksy
Siellä ei tyhmäkään eksy
Loit taivaani ja levitit sen auki,
muovaat maatani ja kaiken mitä siitä versoo
valoksi,
avaat sokeat silmäni,
päästät kahleeni auki,
ulos tyrmästä, jonka pimennossa istun
Koen tämän kaiken ja loistan ilosta,
rajusti lyö sydämeni, rintani avartuu,
kuin meren, virtojen rikkaudet vuolaana, raikkaina vyöryvät, ryöppyävät rannoilleni.
muovaat maatani ja kaiken mitä siitä versoo
valoksi,
avaat sokeat silmäni,
päästät kahleeni auki,
ulos tyrmästä, jonka pimennossa istun
Koen tämän kaiken ja loistan ilosta,
rajusti lyö sydämeni, rintani avartuu,
kuin meren, virtojen rikkaudet vuolaana, raikkaina vyöryvät, ryöppyävät rannoilleni.
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
ole täysin ja kokonaan vailla itseäsi
Parhaita, ja jokseenkin huomaamattomia, keinoja psyykksen kivun itselle tuottamiseen on vertaaminen. Vertaat tällöin nykyistä tilannetta siihen tilanteeseen, jonka toivoisi olevan.Olisipa minulla enemmän rahaa. Onpa kaunis talo. Olisipa minulla tuommoinen talo/kroppa/vaimo jne.Eikä kyse ole vain siitä pinnallisesta vertaamisesta vaan siitä vertaamisesta, joka on syvällä psyykkeessä ja tuottaa kipua. Jos toisen lottovoitto harmittaa sinua, suoritat tätä vertaamista.
Luonnollinen tilasi on tyytyväisyys ja pienikin harmistus on merkkinä siitä olet jollain tavalla laittanut kyseenalaiseksi sen mitä on tai olet vaatimassa kokonaisuudelta jotain. Edes pienen pientä siivua.
Kaikki kapinointi sitä vastaan mitä on, on pään hakkaamista seinään. Eikä tämä tarkoita sitä ettenkö yrittäisi kaataa kaikin voimin natsihallintoa, vaan tämä kapina ei vaadi henkilökohtaista kapinointia kaikkea kohtaa.
Vertaaminen on sitä, että asettaa rinnakkain tilanteen niinkuin sen nyt käsittää ja tilanteen niinkuin sen toivoisi olevan. Tässähän pohjana on oma käsitys/tieto siitä miten tilanne on nyt... ei se kuinka tilanne juuri nyt on. Ja toive tähän päälle on jo hyvin kaukana todesta.
Kun kuvittelen tietäväni sen kuinka asiat ovat, tulen samalla luoneeksi parannuksen aka vastakohdan tilaani. Dualismi. Kun olen luonut tämän kaksinaisuuden tulen tuntemaan kipua niin kauan kuin tämä kuvitelma vallitsee.
Pohjalla on tietämättömyyteni. En lopulta tiedä miten asit ovat. Nyt enkä koskaan. Kuvitelmani tietämyksestäni saa minut vaikeuksiin, jotka olen kuvitellut itselleni.
Luonnollinen tilasi on tyytyväisyys ja pienikin harmistus on merkkinä siitä olet jollain tavalla laittanut kyseenalaiseksi sen mitä on tai olet vaatimassa kokonaisuudelta jotain. Edes pienen pientä siivua.
Kaikki kapinointi sitä vastaan mitä on, on pään hakkaamista seinään. Eikä tämä tarkoita sitä ettenkö yrittäisi kaataa kaikin voimin natsihallintoa, vaan tämä kapina ei vaadi henkilökohtaista kapinointia kaikkea kohtaa.
Vertaaminen on sitä, että asettaa rinnakkain tilanteen niinkuin sen nyt käsittää ja tilanteen niinkuin sen toivoisi olevan. Tässähän pohjana on oma käsitys/tieto siitä miten tilanne on nyt... ei se kuinka tilanne juuri nyt on. Ja toive tähän päälle on jo hyvin kaukana todesta.
Kun kuvittelen tietäväni sen kuinka asiat ovat, tulen samalla luoneeksi parannuksen aka vastakohdan tilaani. Dualismi. Kun olen luonut tämän kaksinaisuuden tulen tuntemaan kipua niin kauan kuin tämä kuvitelma vallitsee.
Pohjalla on tietämättömyyteni. En lopulta tiedä miten asit ovat. Nyt enkä koskaan. Kuvitelmani tietämyksestäni saa minut vaikeuksiin, jotka olen kuvitellut itselleni.
tiistai 2. heinäkuuta 2013
ellun kanat
Meillä ihmisillä on aivan hämmästyttävä kyky sopeutua mihin tahansa.
Ajan mittaan lottovoitto ei tee ihmistä juuri onnellisemmaksi, eikä pahakaan vastoinkäyminen onnettomammaksi.
Unelmat voivat kannustaa meitä savutuksiin, joihin emme muuten pysyisi, mutta ei kannata laskea sen varaan, että niiden toteutuminen lisäisi onnellisuuttamme.
Uskokaa tai älkää sellaisten asioiden tekeminen, joista pitää ja sellaisten välttäminen, joista ei oikeasti pidä.
Se ei tarkoita Ellun kanat-meininkiä ja velvollisuuksien välttelyä, vaan mielen valppautta, oman itsensä tunnistamista ja luopumista pyrkimyksistä, jotka kääntyvät itseään vastaan: negatiivisten ajatusten ja käyttäytymismallien nujertamista.
Kognitiivinen psykoterapia, meditaatio, jooga, hyvät harrastukset ja monet muut keinot auttavat ihmistä tiedostamaan elämänsä, iloitsemaan juuri tässä ja nyt.
Evoluutio on kehittänyt aivomme haluamaan asioita ja kilpailemaan toisten kanssa, ei rentoutumaan ja nauttimaan tästä hetkestä. Ihmiset, jotka pitävät taloudellista menestymistä tärkeänä ja uhraavat aikansa sille, ovat keskimääräistä onnettomampia elämässään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)