saat hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä
irrota ikeen nuorat, särje kaikki ikeesi, sormella-osoittelusi, vääryyden puhumisesi
päästä sorretut vapaiksi
älä kätkeydy
valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, kunnia seuraa suojanasi
valkeus koittaa pimeydessä
pilkkopimeäsi on niinkuin keskipäivä
olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha
niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti